Optisella alalla tapahtuu nyt paljon

06.06.2018

Terveyspalvelut ja näkeminen ovat suuri mahdollisuus

Optikko tekee sinulle näöntutkimuksen. Sen tarkoitus on selvittää, minkälaiset silmälasit tarvitset. Mukaasi saat lasien lisäksi silmälasikortin, jossa on kryptisin lyhentein ja numeroin kerrottu tarkasti tiedot silmälasien linssien valitsemiseksi. Vähän kuin kengän kokonumero. Tämän numerosarjan avulla sinun on nykyään helppo tilata seuraavat silmälasit nettikaupasta. Myös nettikaupan avulla tehtävä silmälasien määritys alkaa olla jo mahdollista, jolloin optikolla ei siksi enää välttämättä tarvitse käydä.

Optisen alan tuttua ja turvallista elämää muuttaa digitalisaatio; kaikki eivät löydä pelastusrengasta

Piilolasien ostaminen netistä on vielä helpompaa kuin silmälasien, eikä siis ihme, että monet optikkoliikkeet ovat jo käytännössä lopettaneet piilolasien ja -tarvikkeiden myynnin. Nettikaupalle kun riittää 15% kate, mikä ei kivijalkaliikettä elätä. Sama trendi tulee näkymään silmälasikaupassa, toki viiveellä. Hidas muutos ehkä juuri onkin se vaarallisin, ja aika lähellä on sukupolvi, joka hankkii jo useammat silmälasit käymättä koskaan optikolla – ja siksi menettävät myös optikkojen asiantuntijuuden silmäterveyden varmistajana.

Optikkoliikkeet ja ketjut ovat saaneet elää melko suojattua elämää kymmeniä vuosia. Viimeinen hidas murros, asiakkaiden siirtyminen kauppakeskuksiin, pyyhkäisi viidenneksen optikkoliikkeistä pois kartalta. Nyt on käynnissä ehkä suurempi pudotuspeli – nettikauppa on tullut silmälasi- ja tarvikeliiketoimintaan. Suomessa optikkoketjujen omat nettikaupat ovat toistaiseksi pitäneet melko hyvin pintansa, toisin kuin oikeastaan missään muussa maassa. Voi olla, että taas viidennekselle optikkoliikkeistä mikään pelastusrengas ei enää riitä.

Bisnesympäristö kovenee, kun suuret monikansalliset ja vertikaaliset yhtiöt laajentavat otettaan

Optinen kauppa on ollut hyväkatteista liiketoimintaa, jossa muutaman sentin tai euron valmistuskustannus on kertautunut satojen eurojen kuluttajahinnaksi. Kuluttajalla ei ole yhtään mitään mahdollisuutta ymmärtää tuotteen valmistushintaa, jossa erilaiset pinnoitteet ovat usein se kaikkein kannattavin osa. Vaikka suuri osa katteesta jääkin valmistajille, valtava kokonaiskatemarginaali selittää kuluttajakaupan 70% alennukset tai ”kolmet lasit yhden hinnalla” -kampanjat. Se on myös antanut mahdollisuuden markkinointiin, jossa palveluja, kuten näöntutkimus, leivotaan tuotteen hintaan. Optikot ovat itse opettaneet kuluttajille, että optikon ammattitaidosta ja ajasta ei tarvitse maksaa. Onko ilmainen minkään arvoinen?
Katerakennetta tullaan varmasti ravistelemaan tulevina vuosina. Esimerkiksi alan jättien Essilorin ja Luxottican sulautuminen 48 miljardin euron arvoiseksi vertikaaliseksi yritykseksi, jolla on Facebookin kokoluokkaa oleva kuluttaja-asiakaskunta, oma linssien ja kehysten valmistusketju raaka-aineista lähtien ja oma suora omistuksellinen myyntikanava liki 20.000 optikkoliikkeeseen maailmassa, ei tule jäämään vaille merkitystä, nettikaupan ja aasialaisten toimijoiden rinnalla.
Suuret sijoittajavetoiset yritykset tulevat isosti mukaan optiseen alaan kansainvälisen liiketoiminnan raadollisuudella monopolitavoitteineen ja tuovat markkinoille myös tekokilpailua omilla rinnakkaisbrändeillä. Tiesitkö esimerkiksi, että sinulla on Luxottican silmälasikehykset, jos niissä on joku seuraavista tuotemerkeistä: Oakley, Ray-Ban, Vogue, Armani, Bulgari, Burberry, Chanel, DKNY, Kors, Polo Ralph Lauren, Prada – vain joitakin mainitakseni?

Mitä sitten optikkoliike tai -ketju voi tehdä?

Optikkoketjujen johtajat tietenkin ponnistelevat suojautuakseen kansainväliseltä nettikaupalta ja valmistuksen keskittymiseltä. Pelkkä kulujen karsiminen ja suojautumisstrategia kuitenkin on lyhyt tie. Optikkoliikkeen tulee kehittää omaa lisäarvoa, ja yksi ilmiselvä tapa on palvella asiakkaita entistä paremmin tuomalla enemmän terveyspalveluja mukaan tarjontaan. Silloin voi myös alkaa taas laskuttaa optikkojen arvokkaasta työstä ja asiakkaat ilahtuvat ja maksavat mielellään paremmasta palvelusta.
Joka puolella Eurooppaa onkin nähtävissä, miten optikkoketjut ja -liikkeet enenevästi panostavat terveyspalveluihin, erityisesti näköterveyteen. Tästä kertoo esimerkiksi jo melko rutiiniksi monessa ketjussa yleistyneet silmänpohjakuvaukset ja silmänpaineen mittaukset. Kuluttajahyöty tästä jää kuitenkin usein epäselväksi. Silmänpohjakuvista tai painelukemista ei kuluttaja ymmärrä mitään, paitsi että silmänpohjakuvat ovat jännittävän ja teknisen näköiset.

Kiinnostaisiko sinua tietää, miten näet?

Suurinta osaa ihmisistä nimittäin kiinnostaa.

Palaan alun näöntarkastukseen ja silmälasikorttiin. On suorastaan hämmästyttävää, että ihmisen tarkimmasta aistista – näkemisestä, kerrotaan sinulle niin vähän.

Tutkitustikin tieto oman näköaistin toiminnasta kiinnostaa ihmisiä. Englannissa 78 % ja Ruotsissa 74 % ihmisistä olisi kiinnostunut tietämään, miten hyvin heidän näköaistinsa toimii, jos joku vain kertoisi sen heille. Englannissa 40% ihmisistä (Ruotsi 33%) on jopa erittäin kiinnostunut – eli he voisivat jopa tulla optikkoliikkeeseen sisään pelkästään tätä varten. 40% ihmisistä haluaisi tietää enemmän näkemisestään, jos ammattilainen sitä heille optikkoliikkeessä tarjoaisi.
Näön tarkkuuden – eli miten pieniä kirjaimia erotat – lisäksi tärkeimpiä näön ominaisuuksia on nähdä kirkkaasti sumuisen kuvan sijaan, pystyä havainnoimaan ympäristöä laajan ja ehjän näkökentän avulla, ja kyetä reagoimaan näkemääsi. Tämä kokonaisuus on toiminnallinen näkö.

Jos olet töissä optikkoliikkeessä, kerrotko asiakkaallesi, miten hän näkee? Hän mitä todennäköisemmin on valmis maksamaan siitä tiedosta, ja käytännössä aina ilahtuu silminnähden hyvästä palvelusta ja asiantuntijuudesta, mitä ei netistä saa.

 

Tapio Mäntysalo, CEO Ocusweep